naisten taistelutappiot 1918.
Omakustanne, Karjalohja 2007.
88 s.
listen henkilötappiot 1918.
Omakustanne, Karjalohja 2008.
80 s.
pahtumat ovat kiinnostaneet tut-
kijoita kuluneiden 90 vuoden
ajan, ja varsinkin viime vuosina
aiheeseen liittyviä julkaisuja on
ilmestynyt runsaasti. Yksi tee-
masta kiinnostunut on matema-
no Tukkinen, joka on kymmenen
vuoden ajan julkaissut eritoten
punaisen puolen ihmiskohtaloita
valottavia kirjoja. Julkaisuja on il-
mestynyt toistakymmentä. Vuon-
na 2007 Tukkinen julkaisi teok-
sen Helsingin punaisten taistelu-
tappioista. Teos sisältää tuhan-
nen kaatuneen, haavoihinsa kuol-
leen tai rintamalla kadonneen
punaisen henkilötiedot. Niiden
lisäksi Tukkinen on pyrkinyt sel-
vittämään, mihin joukko-osas-
toon kukin henkilö kuului. Luet-
telo on jaoteltu kaatuneisiin ja
rintamilla kadonneisiin, joista vii-
ta 1990-luvulla. Lisäksi teoksessa
luetellaan 55 Helsingin pitäjän
kuolleen punaisen tiedot. Tuk-
kinen vertaa omia tutkimustu-
loksiaan Suomen sotasurmat
-projektin tietoihin, jonka tulok-
set kuolleiden punaisten helsin-
kiläisten osalta ovat lähes puolta
pienemmät.
matta puutu itse tapahtumiin,
joissa punaisia sai surmansa. Sen
sijaan hän esittelee niitä lähteitä,
joista hän tiedot löysi. Tavan-
omaisten lähteiden lisäksi Tuk-
kinen on käyttänyt Helsingin po-
liisilaitoksen osoitekortteja sekä
sairaaloiden potilasasiakirjoja pu-
nakaartilaisten kohtaloiden sel-
vittämiseksi. Osoitekorteista sel-
visi, asuiko henkilö Helsingissä
vuoden 1918 jälkeen. Mikäli hen-
kilöstä ei ole merkintöjä vuonna
1919, on mahdollista, että hän
kuoli tai katosi vuonna 1918. Sai-
raaloiden potilasasiakirjoihin puo-
lestaan oli merkitty useita punai-
sia ja valkoisia haavoihinsa kuol-
leita, joita ei löytynyt Suomen so-
tasurmat -projektin tiedostoista.
Lahden hautausmaan
lähellä. Kuva: Hilja
Immelin. Kansan Arkisto.